Vene Laitilan Valjärven rannassa.

Varsinais-Suomen järvet -projekti

Joskus jotkin ideat vain lähtevät lapasesta, toisinaan jopa niin pahasti, että niillä pääsee lehteen. Aluksi oli tarkoitus löytää uusia retkipaikkoja perheen eväsretkille. Matka vei Mynämäen Hirvijärvelle, joka osoittautui varsin kauniiksi. Paikasta innostuneena ajattelin samalla innolla kiertäväni kaikki kotikuntani Mynämäen järvet. Niitä ei ollut kuin 11, joissa on vettä ja 7, jotka on jo kuivattu, joten se kävi nopeasti. Äkkiä projekti laajeni naapurikuntiin ja päähänpiston viedessä mennessään ollaan nyt tilanteessa, jossa tavoitteena on kiertää kaikki Varsinais-Suomen 883 järveä. Aikataulupaineita ei ole, laskelmieni mukaan valmista on tällä tahdilla noin vuonna 2033.

Aurinko nousee Pöytyän Savojärven ylle.

Projektin tilanne

13%
Vesialueista vierailtu

27%
Kuivatuista vierailtu

15%
Yhteensä vierailtu

Järvikierroksen lähes reaaliaikaista etenemistä voi seurata alla olevan Google-kartan avulla. Vesialueet on kartan (vasemmasta yläkulmasta avautuvassa) selitteessä lueteltu kokojärjestyksessä kunnittain, kuivatut järvet ovat aakkosjärjestyksessä. Vesialue on merkitty siihen kuntaan jossa se Maanmittauslaitoksen mukaan sijaitsee. Värien selitykset: vierailtu järvi = vihreä, vierailtu kuivattu järvi = vaaleanvihreä, vierailematon järvi = punainen ja vierailematon kuivattu järvi = harmaa. Lisäksi keltaiset merkit osoittavat vierailtuja, listan määritelmää täyttämättömiä vesialueita, jotka Järviwikin tai MML:n mukaan ovat järviä tai vakavesiä. Ne on lisätty kartalle, jos olen sattunut niillä muuten käymään. Pinnejä klikkaamalla näkee järvellä otettuja kuvia (HUOM! Google näyttää kuvatuloksissa myös muiden ottamia, julkisia kuvia Google Mapsista kuvieni perässä!)

Projektiaineisto

Lemun Vipistenjärvessä kasvaa nykyään koivikkoa.

Virallisen määritelmän mukaan järven koon alaraja on yksi hehtaari, mutta tässä projektissa järveksi kelpaa mikä tahansa entinen tai nykyinen, luonnollisesti syntynyt sisävesialue (eli vakavesi), jolla on peruskarttaan merkitty nimi. Listan ulkopuolelle jäävät kuitenkin ihmistoiminnan tuloksena syntyneet vesialueet. Maankohoamisen seurauksena umpeen ruovikoitumassa olevat merenlahdet sekä fladat ja kluuvit on MML:n luokituksesta huolimatta myös pääsääntöisesti jätetty listan ulkopuolelle. Tässä on kuitenkin käytetty tapauskohtaista harkintaa.

Listan tiedot perustuvat Järviwikiin ja MML Paikannimet linkitettynä tietona -palveluun. Nimistö on MML:n mukainen. Kuivattujen järvien luettelo ei ole täydellinen. Se perustuu MML:n maastotietokantaan, josta on etsitty *järvi, *lampi, *lammi, *silmä, *kulju ja *träsk* -nimisiä maastokohteita sekä vanhoihin Senaatin- ja peruskarttoihin, joista on etsitty nykykartalta puuttuvia vesialueita. Jos vesialueella ei ole koskaan ollut Senaatin- tai peruskarttaan merkittyä nimeä, se on jätetty pois listalta.

Sivu päivitetty 17.8.2018 kello 10.42